Juoksun aivohyödyt liittyvät rytmiseen liikkeeseen, eivät nopeuteen
Uusi japanilainen tutkimus viittaa siihen, että juoksun mielenterveyttä edistävät vaikutukset saattavat johtua rytmisestä liikkeestä, eivät niinkään nopeudesta. Jo kevyt hölkkä voi riittää.
Juoksun myönteisten mielenterveysvaikutusten on osoitettu olevan todellisia, ja uusi japanilainen tutkimus viittaa siihen, että nämä hyödyt eivät välttämättä vaadi suurta nopeutta.
Tutkimus, joka julkaistiin Imaging Neuroscience-lehdessä, keskittyi siihen, miten rytminen liike vaikuttaa aivoihin. Aiemmat tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että juokseminen voi parantaa itsekontrollia, nopeuttaa oppimista, lisätä henkistä ketteryyttä ja auttaa vähentämään stressiä. Jotkut tutkimukset ovat jopa viitanneet siihen, että juoksu voi edistää uusien aivosolujen kasvua.
Japanilaistutkimuksen ainutlaatuisuus piilee sen lähestymistavassa. Tutkijat pyysivät 24 osallistujaa juoksemaan erittäin hitaasti, vain 35 prosenttia maksimihapenottokyvystään, mikä vastaa alle viiden kilometrin tuntinopeutta. Kokeen aikana juoksua kesti vain kymmenen minuuttia.
Näiden vähäistä ponnistelua vaativien juoksuharjoitusten tulokset viittaavat siihen, että jo lievä, rytminen liike voi riittää käynnistämään aivoissa positiivisia muutoksia, jotka vaikuttavat selkeyteen ja rauhallisuuteen. Tämä löydös tekee juoksun aivohyödyistä saavutettavampia myös niille, jotka eivät ole intohimoisia urheilijoita.