Tutkimus: Geenit ja unen kesto vaikuttavat aivojen terveyteen ja Alzheimerin riskiin
Uusi tutkimus paljastaa unen ja perimän vuorovaikutuksen vaikutuksen aivojen rakenteeseen ja Alzheimerin taudin riskiin. Unen määrä ei yksinään määrittele terveyttä.
Länsi-Australiassa sijaitsevan Edith Cowanin yliopiston (ECU) tuore tutkimus on löytänyt yllättävän yhteyden unen ja Alzheimerin taudin tulevan riskin välillä. Tutkimus osoittaa, että aivojen nesteliikenteestä vastaavan geenin (aquaporin-4, AQP4) variantit ja yksilön unirytmi vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn jo ennen Alzheimerin taudin oireiden ilmenemistä.
Aivojen kuona-aineiden poistojärjestelmä, joka on aktiivisimmillaan unen aikana, auttaa huuhtomaan pois Alzheimeriin yhdistettyjä proteiineja. Järjestelmän tehokkuus riippuu AQP4-geenin variantista ja unen laadusta. Tutkimuksen mukaan tietyt AQP4-geenin variantit yhdistettynä lyhyempään uneen johtivat nopeampaan harmaan aineen menetykseen.
Tutkimuksessa analysoitiin 351 vanhemman aikuisen tietoja, joilla ei ollut diagnosoituja kognitiivisia häiriöitä, mutta joilla oli merkkejä amyloidin kertymisestä. Osallistujien aivokuvauksia ja kognitiivista suorituskykyä seurattiin useiden vuosien ajan. Tulokset osoittivat, että lyhyt uni johti nopeampaan harmaan aineen vähenemiseen joillakin geeniä kantavilla. Mielenkiintoisesti pidempi uni ei aina ollut suotuisaa, ja eräällä geenivariantilla pidempään nukkuneilla havaittiin nopeampi kognitiivisten kykyjen heikkeneminen verrattuna lyhyemmin nukkuviin.
Tutkijat korostavat, että yksittäinen geeni ei määritä kohtaloa. Unen ja genetiikan vuorovaikutus on kuitenkin merkittävä tekijä, ja uni on tekijä, johon yksilö voi vaikuttaa toisin kuin perimäänsä. Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää geneettisesti yksilöityjä unitutkimuksia, jotka voisivat tarjota kohdennetumpia ennaltaehkäisystrategioita.