Tampellan testirata Niinisalossa edisti asekehitystä
Tampella otti käyttöön Niinisalon testiradan 1960-luvulla aseiden tuotekehityksen tueksi. Rata mahdollisti teknologisen edistyksen, mutta siihen liittyi myös merkittäviä sopimusehtoja.
1960-luvun alussa tamperelainen aseteollisuuden yritys Tampella tarvitsi uuden testiradan aseiden ja ammusten tuotekehitykseen. Aiemmin testilaukauksia oli tehty Näsijärvelle, mutta se ei enää soveltunut uusien tuotteiden kehittämiseen.
Yritys neuvotteli puolustusministeriön kanssa ja sai joulukuussa 1963 luvan käyttää Puolustusvoimien tykistön ammunta-aluetta Niinisalossa ja Katajaluodossa maksua vastaan. Sopimus mahdollisti Tampellan oman kaluston ja henkilöstön käytön testiammunnoissa. Alueelle asennettiin myös mittauslaitteistoa, joka edusti aikansa huippua Suomessa.
Operatiivisen toiminnan laajentuessa Tampella pyysi lupaa rakentaa pysyvämpi suorasuuntausradan (kranaatinheittimille) Niinisalon pääammunta-alueen länsipuolelle. Lupa myönnettiin lokakuussa 1967, ja 20-vuotinen sopimus sisälsi ehdon, että puolustusministeriö saattoi purkaa sopimuksen päättymättömänä, jolloin Tampellan rakenteet siirtyisivät valtiolle korvauksetta.
Testirata oli ahkerassa käytössä useiden vuosien ajan. Siellä testattiin muun muassa kranaatinheittimien ammusten sisä- ja ulkoballistiikkaa. Yli 1300 ammusta ammuttiin 60-, 81-, 120- ja 160 mm:n heittimillä vuosien 1966 ja 1970 välillä. Erityisesti kehitetty uritusjärjestelmä paransi ammusten tarkkuutta ja patentoitiin Saksassa ja Suomessa 1960-luvun lopulla.