Teknologiajohtajat hidastavat tekoälyn käyttöönottoa "työroskan" vuoksi
Teknologia-alan johtajat, jotka aiemmin kannustivat tekoälyn laajamittaiseen käyttöön, alkavat nyt varoittaa sen mahdollisista haitoista. Uudet tutkimukset osoittavat, että tekoälyn tuottama "työroska" vaatii lisätyötä ja heikentää yhteistyötä.

Teknologia-alan johtajat, jotka aiemmin ylistivät tekoälyä työntekijöiden potentiaalin vapauttajana, ovat alkaneet muuttaa sävyään. Shopify'n toimitusjohtaja Tobias Lütke on yksi heistä. Hän on nyt kritisoinut työntekijöitä siitä, että he luovuttavat tarkistamatonta tekoälyn tuottamaa koodia ja sähköposteja ilman vastuuta seurauksista.
Lütke kuvaili ilmiötä "roskapommiksi", jossa työntekijät heittävät tekoälyn tuottamia tuloksia toisilleen tarkistamatta. Hän korosti, että tekoälyn käyttö voi siirtää taakkaa tarkistajille sen sijaan, että se helpottaisi työtä. Esimerkiksi sähköpostien tiivistämisen sijaan tekoäly saattaa paisuttaa ne tarpeettoman pitkiksi, mikä vaatii kollegoilta tarkistustyötä.
Myös Duolingo'n toimitusjohtaja Luis von Ahn on lieventänyt aiempaa aggressiivista tekoälyyn siirtymisen linjaansa. Vaikka hän aiemmin määräsi yrityksen "AI-first" -strategiaan ja kytki palkankorotukset tekoälyn käyttöön, hän on nyt myöntänyt, että tekoälyn laaja käyttö paljasti sen rajoitukset verrattuna työntekijöiden luovuuteen.
Tutkimus, johon osallistui 962 yhdysvaltalaista toimistotyöntekijää, paljasti, että 52,7 prosenttia oli lähettänyt kollegoilleen "työroskaa" – eli pinnallisesti kelvolliselta näyttävää, mutta käytännössä hyödytöntä ja uudelleentyöstöä vaativaa tekoälyn tuottamaa sisältöä. Ongelma on yleisempi organisaatioissa, jotka aktiivisesti kannustavat tekoälyn käyttöä. Jopa 38 prosenttia vastaajista oli vastaanottanut tällaista sisältöä, ja se vaati keskimäärin 3,4 tuntia kuukaudessa korjaustyötä.