Teatteritiede juhlii 100-vuotistaivalta LMU:ssa
Münchenin Ludwig-Maximilians-Universität (LMU) juhlistaa 100 vuoden teatteritieteellistä tutkimusta. Asiantuntijat arvioivat teatterin merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen muuttuvia muotoja.
Ludwig-Maximilians-Universität München (LMU) viettää 100-vuotisjuhlaa teatteritieteellisen laitoksensa perustamisen kunniaksi. Juhlavuoden kunniaksi yliopiston professorit Meike Wagner ja David Roesner tarkastelevat teatterin roolia nyky-yhteiskunnassa ja sen kehitystä viimeisen vuosisadan aikana.
Kun kysytään teatterin nykyisestä yhteiskunnallisesta asemasta, Wagner huomauttaa, että teatterin merkitystä ei tule aliarvioida. "Teatteri on aina onnistunut uudistumaan", hän toteaa. Wagner korostaa teatterin ainutlaatuisuutta live-kokemuksena, joka vaatii yleisön läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä. Roesner tukee tätä näkemystä ja toteaa, että teatteri on korvaamaton kokemus, jota ei voida täysin korvata tallenteilla.
"Teatteri on utopinen väline, sillä se esittää katsojille tulevaisuudenkuvan, jota he kokevat samanaikaisesti", Wagner selittää. Hän lisää, että teatteri voi tarjota lohtua ja vahvistaa resilienssiä tarjoamalla mahdollisuuden kuvitella parempaa tulevaisuutta. Tämä on erityisen tärkeää demokratialle, jolla on oltava kyky luoda tulevaisuuteen suuntautuneita narratiiveja.
Viimeisen sadan vuoden aikana teatteri on muuttunut merkittävästi. Wagnerin mukaan nykyteatteri eroaa menneen ajan teatterista erityisesti formaattien monimuotoisuudella. Teatterit toimivat nykyään myös yhteiskunnallisina instituutioina, jotka määrittelevät teatterin sosiaaliseksi käytännöksi. Tämä ilmenee esimerkiksi kansalaisteattereissa tai lastenteatterissa, joka keskittyy haastavissa olosuhteissa eläviin lapsiin. Myös paneelikeskusteluja voidaan hyödyntää näyttämöformaatteina.
Uusia muotoja perinteisen draaman lisäksi ovat esimerkiksi postdramaattinen teatteri, joka purkaa kirjallisia tekstejä, sekä Devised Performance, jossa teemat kehitetään yhteistyössä ilman valmista tekstipohjaa. Roesner toteaa, että poliittiset ja yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastokriisi ja demokratian haasteet, heijastuvat vahvasti nykypäivän teatteriin, mutta teatteri tekee politiikkaa nykyään myös kriittisesti tarkastelemalla omia työskentelytapojaan.