Webb-teleskooppi paljastaa WASP-17b -planeetan ilmakehän erikoiset 'jalokivimäiset' rakenteet

Tähtitieteilijät ovat James Webb -avaruusteleskoopin (JWST) avulla saaneet uutta tietoa 1300 valovuoden päässä sijaitsevan WASP-17b -planeetan ilmakehästä. Tämä "superpörröinen" eksoplaneetta, jonka massa on noin 0,8 kertaa Jupiterin massa mutta halkaisija noin kaksi kertaa Jupiterin, kiertää tähteään hyvin läheltä, tehden täyden kierroksen alle neljässä Maan päivässä. Sen läheisyys tähteen tekee planeetasta äärimmäisen kuuman.

Tutkimuksessa käytettiin uutta "transmission strings" -tekniikkaa, joka mahdollisti WASP-17b:n ilmakehän yksityiskohtaisemman kartoituksen verrattuna perinteisiin menetelmiin. Havainnot paljastivat planeetan ilmakehässä olevan rengasmaisia rakenteita, joissa on erottuvia, kohollaan olevia "jalokivimäisiä" muodostelmia. Nämä rakenteet eroavat merkittävästi perinteisistä malleista, jotka olettavat ilmakehän olevan tasainen rengas.

"Planeetan luonne on muuttuva, ja sen ilmakehä on monimutkainen ja kaoottinen", sanoi Bristol Universityn Hannah Wakeford. "Kaikki havainnot vahvistavat toisiaan ja antavat meille jännittävän kuvan tämän jättimäisen, tuhannen valovuoden päässä olevan planeetan rakenteellisesta ja dynaamisesta muutoksesta."

Tutkimus paljastaa merkittäviä eroja planeetan päivä- ja yösivun välillä, johtuen sen vuorovesilukkiutumisesta tähteen. Uusi tekniikka pystyy erottelemaan tietoa eri etäisyyksiltä planeetan keskustasta ilmakehän reunaan, mahdollistaen "jalokivien" sijainnin paikantamisen ilmakehän renkaassa. Nämä havainnot tukevat teorioita, joiden mukaan tällaiset rakenteet muodostuvat planeetan kuumien ilmavirtauksien kohdatessa viileämmät alueet.

Transmission strings -tekniikan onnistunut soveltaminen avaa uusia mahdollisuuksia yli 6000 tunnetun eksoplaneetan ilmakehän mallintamiseen. "Tämä tutkimus osoittaa, että planeetat ovat todella kolmiulotteisia kappaleita ja että teoreettisesti ennustetut ilmiöt todella tapahtuvat", totesi Cornell Universityn Lili Alderson. Tutkimus julkaistiin Nature Astronomy -lehdessä.