Maailman terveysjärjestö julkaisi Q&A:n terveyshaitoista

Maailman terveysjärjestö (WHO) on julkaissut kysymys-vastaus-osion, joka syventyy disinformaation ja harhaanjohtavan tiedon haitallisiin vaikutuksiin kansanterveyteen. Dokumentti selventää eroa väärän tiedon (misinformaatio) ja tarkoituksellisesti harhaanjohtavan tiedon (disinformaatio) välillä, korostaen jälkimmäisen perustuvan valheellisuuden tietoisuuteen ja haitantekotarkoitukseen.

Tiedon manipulointi voi vaikuttaa kansanterveyteen merkittävästi. WHO nostaa esiin COVID-19-pandemian esimerkkinä, kuinka pelko, epävarmuus ja helppo tiedon jakaminen digitaalisilla alustoilla loivat otolliset olosuhteet disinformaation leviämiselle. Tämä johti epäluottamukseen hoitoja, rokotteita ja kansanterveydellisiä toimenpiteitä kohtaan, aiheuttaen yhteiskunnallista levottomuutta ja jopa lisäten kuolleisuutta.

Historian saatossa terveyshaitoista levitettyä disinformaatiota on esiintynyt jo 1300-luvulta lähtien. Motivaatiot vaihtelevat syyttely-yrityksistä geopoliittisiin jännitteisiin ja taloudelliseen hyötyyn. Disinformaatiota on käytetty myös usutettaessa ryhmiä toisiaan vastaan, heikennettäessä luottamusta tieteellisiin instituutioihin ja hallituksiin sekä ääriryhmien rekrytointivälineenä.

WHO ja sen kumppanit kehittävät strategioita disinformaation torjumiseksi. Tähän sisältyy tietoisuuden lisääminen, kriittisen ajattelun ja digitaalisen lukutaidon edistäminen sekä luotettavien tietolähteiden tukeminen. Myös faktantarkistuspalveluiden tukeminen ja yhteistyö eri sidosryhmien, kuten sosiaalisen median alustojen ja viranomaisten, kanssa ovat keskeisiä keinoja tämän uuden uhan torjumiseksi.