Työpaikan ulkopuolisuus heikentää tuottavuutta ja luovuutta

Työpaikkojen ulkopuolisuuden tunne, eli kokemus siitä, että kollegat tai esimiehet jättävät työntekijän huomiotta tai sulkevat hänet ulkopuolelle, koskettaa 71 prosenttia työntekijöistä. Laajat tutkimustulokset osoittavat, että tämä ilmiö heikentää työn suorituskykyä ja vähentää luovuutta.

Scientific Reports -lehdessä julkaistu uusi tutkimus tarjoaa uuden selityksen sille, miksi työpaikkojen ulkopuolisuus on niin haitallista: tuntemukset siitä, että on syrjäytetty tai jätetty ulkopuolelle, häiritsevät työntekijän kykyä seurata edistymistään, säädellä tunteitaan ja sitoutua muihin tavoitteenasettelukäyttäytymisiin.

Tutkimuksessa haastateltiin lähes 500 palvelualan työntekijää Intiassa. Tulokset vahvistivat aiemmat tutkimukset, jotka osoittivat, että tällainen ulossulkeminen heikentää työn suorituskykyä ja että yleisesti työhön sitoutuminen parantaa sitä. Data kuitenkin osoitti myös, että ulkopuolisuus vahingoittaa yhtä lailla erittäin sitoutuneiden työntekijöiden kuin vähemmän sitoutuneidenkin työnsuorituskykyä, mikä viittaa siihen, että edes omistautuneet työntekijät eivät ole immuuneja sen vaikutuksille.

Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua siitä, että ulkopuolisuuden kokeminen häiritsee suoraan "itseohjautuvia" prosesseja, kuten tavoitteiden asettamista, tunteiden hallintaa ja tarkkaavaisuuden säätelyä. Nämä prosessit ovat avainasemassa stressin alla suoriutumisessa. "Syrjäytyminen voi häiritä työntekijöiden kykyä seurata ja säädellä käyttäytymistään tehokkaasti, kun psykologiset resurssit ohjataan sosiaalisen torjunnan tulkitsemiseen ja sen kanssa selviytymiseen tehtävän suorittamisen sijaan", kirjoittavat tutkijat.

Tutkimus viittaa siihen, että organisaatioiden yritykset edistää työntekijöiden sitoutumista eivät välttämättä riitä torjumaan ulkopuolisuuden vaikutuksia. Yritysten tulisi keskittyä ulkopuolisen käytöksen poistamiseen. Tutkijat ehdottavat, että sitouttamisaloitteisiin tulisi yhdistää suoria toimia syrjivän käytöksen tunnistamiseksi ja vähentämiseksi, viestinnän vahvistamiseksi ja inklusiivisten normien edistämiseksi.